Retki röllimaan metsään

Jo vuosia sitten, kun olimme hiihtolomailemassa Paljakassa, suunnittelimme retkeä Röllimetsään, jossa tosiaan Rölli ja Metsänhenki -elokuva oli kuvattu elokuvatuottajien Röhrin ja Matilan toimesta. Allu Tuppurainen oli näyttelijäkollegoineen vierailemassa ja olisi kiva vielä saada heiltä muistoihin muutamia juttuja, miten tuohon Paljakan metsään juuri päädyttiin ja mitä kommelluksia mahdollisesti kuvauksien aikana vuonna 2001 tapahtui?

Röllimaan pienoiskylä löytyy Paljakkatalon yläkerrasta.

No, toki silloin vuonna 2003 helmikuussa veljeni tyttö ja poikani Valeri lähtivät rohkeina kenkäilemään, mutta illan pimetessä röllimetsä jäi näkemättä.

Nyt 14 v. jälkeenpäin, useat paikkakuntalaiset ihmettelivät innostustani tätä paikkaa kohtaan tai vähättelivät sen nähtävyyttä. Onneksi työpaikallani oli yksi yhtä innokas Rölli-fani, joten niinhän me sitten päätettiin vaan toteuttaa ja sovimme treffit Paljakkaan hotellille. Hyvät ohjeet saimme oppaalta omaltani (Aittolan Eräpalvelut), joka oli hyvissä ajoin Röllimaa Oy:n omistajan kanssa puhunut tästä paikasta.

img_2399

Kuljimme askel askeleelta, lähemmäksi sitä maisemaa, joka mielikuvituksissamme ja ajatuksissamme oli. Mitä lähemmäksi oletettua pakkaa saavuimme, sitä sadunomaisemmaksi luonto muuttui. Huurteinen metsä muuttui lumisemmaksi ja aivan erinlaiseksi kuin lähtöpaikalla olevat puut. Aikaa vierähti pelkästään kuvien ottamisen ja eväiden syömisten kanssa sekä ihaillessamme aivan mahtavaa luontoa.

Saavuimme lähemmäs sadunomaista maisemaa. Maisemaa, missä peikot ja metsäkeijut asuvat sulassa sovussa keskenään. Perille saavuttuamme, kuulimme kuin metsä aisti meidät. Kuvissa aivan selvästi metsänvartijat ottivat meidät avosylin vastaan, tervehtien. Olimme niin kuin kuninkaalliset tervetulleita upeaan linnaan, jossa juhlat olivat juuri alkaneet.

img_2457

Puut notkuivat lumenpeitosta ja se äärettömän mahtava näky, joka silmiemme kautta kulkeutui mielimme ja ajatuksiimme, oli nyt edessämme. Viesti rauhallisuudesta voimaannutti jokaisen solun, jota aikaisemmin aina kuvien kautta sai mieltää. Kuvien kautta ei välity sitä fiilistä, jonka näkee aidosti oikeassa ympäristössä ihan omilla silmillään.

Seura oli aivan upeata. Kiitos Eijalle, joka oli kuin sadun metsänneito. Kulkiessamme eteenpäin, puutkin kumarsivat meitä.

Mainokset