Kesä meni, lumi tuli!

Luonnontuotteet ja niiden kanssa puuhastelu ovat olleet nautinto meidän perheessä menneestä keväästä lähtien kesään ja vielä syksyyn asti. Me suomalaiset tai voiko sanoa, me puhtaan luonnon kansalaiset, voimme näistä asioista nauttia, kun ne ovat ulko-oven avattuamme niin lähellä meitä. Kainuussa luonto on vielä lähempänä kuin uskoimmekaan. Tänne muuttaessa muutama vuosi sitten, olemme todenneet sen konkreettisesti moneen kertaan. Luonto on täällä niin kauniin puhdas ja äärettömän puhuttelevan hiljainen.

Liikkuen luonnossa voi kaikkea aistia läheltä. Kerätä ja maistella erilaisia villivihanneksia, marjoja ja sieniä. Villivihannekset ovat vielä meille suomalaisille aika tuntemattomia, vaikka vaikka marjat ja sienet ovat niitä tutumpia. Luonnonantimia on siis turvallinen kerätä, kun muistaa keräämisen perusteet mm. kestävän kehityksen & kasvamisen, luonnossa liikkumisen ja keräämisen säännöt.

Luonnossa liikkuminen sekä luonnon antimiin tutustuminen ei tule tutuksi, jos ei itse lähde konkreettisesti sitä tekemään. Eikä se tapahdu ihan yhdessä hetkessä tai vuodessakaan. Siihen menee muutamia vuosia, ja kun tuo kasvuaika on vain näiden nopeasti muuttuvien ja vaihtuvien vuodenaikojen suhteen haastavaa.  Tänä vuonna kevään lumi suli pois vasta toukokuun loppupuolella, joten kasvuolosuhteiden vuoksi ei niin paras mahdollinen. Villivihannesten kasvu oli myöhässä ja kasvaminenkin toisaalta nihkeähköä eli kylmä ilma vaikutti monen kasvin kohdalla kasvamiseen. Vaikka ilma olikin viileä, ja lämmintä kesää ei ollut, niin kuitenkin nauttiminen luonnosta ja sen antimista oli kohtuullisen hyvä. Luonnontuotealan opit Kainuun opiston Luonnontuotealan koulutuksessa on ollut haastavaa, sillä päiväsaikaan lähiopetuksen eivät helposti luonnistu työssäkäyvälle. Kuitenkin itsenäisesti ja siirtelemässä opetuksia, kaikki parhain päin kääntyi. Osaaminen ilman asiantuntijoita, ja konkreettista käytännön opetusta ammattilaisten kanssa, on parasta oppimista.