Päiväretki Hepokönkäälle

Kuvia kesän 2016 Hepokönkään päiväretkestä.

”Hepoköngäs on 24 metrin korkea luonnon vesiputous. Se sijaitsee luonnonsuojelualueella kiiminkijoen latvavesistöön kuuluvassa Heinijoella. Paikassa, jossa joki ylittää lähes pystysuoran kallion. Jyrkkien kallioseinämien reunustaman rotkonrinteilla ja reunamilla luonto on rehevää; lehtoja, lähdepuroja, korpia, lettoja ja tulvametsiä.

Alue on monipuolista vaaramaata ja koostuu sekä kuusivaltaisista vanhoista metsistä että käsitellystä nuoresta metsästä. Hepoköngäällä on uitettu tukkeja 1900‐luvun alkupuolella, mutta toiminta lopetettiin kannattamattomana.

Hepoköngäs kuuluu Natura2000‐verkostoon. Alueen läpi kulkee UKK‐reitti, Tonkohuikonen, Hepokönkään rotkon molemmin puolin olevat korkeat kallioseinämät mataloituvat ja loivenevat vähitellen alajuoksulle päin.

Rotkon seinämillä on paahteisia ja varjoisan kosteita kasvupaikkoja, mikä näkyy kasvilajiston, varsinkin saniaisten, sammalien ja jäkälien lajirunsautena. Jokilaakson rinteillä ja reunamilla on lehtoja, lähdepuroja, lähteisiä korpia, lettoja ja edustavia tulvametsiä.” (Muhonen – Savolainen. 2011. KAI-raportista otettua tekstiä.)

IMG_1066

Infotaulun tutkimista, mitä luontoilmiöitä alueella voi nähdä.

IMG_1123

IMG_1078

Putouksen ylätasanteella voi nähdä alatasenteelle asti, mutta uskaliaimmat reunalle menee. Kuvaaja turvallisen matkan päässä. Kevättulvan tuoma kuohunta näkyi.

IMG_1089

Putouksen alatasanteella. Vesisumua näkyy kuvassakin ”sateenkaaren” väreinä.

IMG_1100

Kuvassa pitäisi näkyä lintu oksalla, joka on kuullemma harvinainen västäräkki (vai mikä lintu se olikaan).

IMG_1106

Putouksen alapäässä toinen suuri puro, joka tulee vastakkaiselta suunnalta.

IMG_1112

Mainokset

Kohti ääretöntä ja sen yli

Talvinen maisema on kaunis ja puhdas. Lumi tulee ja menee. Kelkkailla voi vain pienen hetken, jos ilmat sallivat ja antavat mahdollisuuden liikkua maastossa tai järvellä ja ehdottomasti silloin, kun maanomistajilta tähän on lupa. Turhat ja ylimääräiset tästäkin on hyvä jättää pois. No, onneksi tuo luonto on ensisijainen näkökulma ja sitä kautta tekeminen tai tekemiseksi mahdollinen on mietittävä.

Kelkkaillaan, kun se on mahdollista ja luvallista. Luontoa kunnioittaen.

Luontoa kunnioittaen

Vuodesta 2007 asti olen kytkenyt itseni tänne Kainuuseen, Puolangalle. Perheen kanssa reissaamista syksyllä, keväällä, kesällä ja jouluna. Aina yhtä innostuneesti, täynnä tarmoa ja odotuksia löytää kiireisen työn sijaan rauhaa ja tasapainoa arkielämään. Istua kannonpäässä ja kuunnella luonnon omaa ääntä, Etelän kiireen ja metelin sijaan.

Askel kerrallaan siitä tuli mahdollisuus, uskoa ja asennettahan se vaatii, mutta lujalla tahdolla sen pystyi toteuttamaan.

Nyt menneitä vuosia ajatellessa asioita, joita halusi kokea ihan oikeasti, on toteutunut. Nämä tarinat kuvineen tehdyistä retkistä toivottavasti antaa sinulle kuvitteellisesti elämyksen Kainuun luonnosta ja sen elämyksellisestä voimavarasta.

Alue, jossa mökkini sijaitsee on valtakunnallisesti merkittävää maisema-aluetta (linkki). Juuri tämä maisema avautuu mökkini terassilta laajalti järven molemmin puolin.

Tervetuloa Aittolaan!